Ilmeisesti olen jossakin syvällä mieleni sopukoissa tiedostamattani punninnnut tämäntyyppisen blogin perustamista, sillä kun idea konkreettisesti "pälkähti päähäni" pari päivää sitten, se ei tuntunut lainkaan vieraalta. Aivan eri asia on sitten se, kuinka aktiivisesti pystyn (jaksan) tätä päivittämään. Vaan, kuten klisee kuuluu, kokeilemalla ei menetä mitään.

Aikomukseni on siis kirjata ylös omia lukukokemuksiani. Olen viihtynyt kirjojen äärellä koko elämäni; kun en osannut vielä lukea, minulle luettiin - oli luettava. Grimmin veljekset ja Disneyn versiota raa'empi satu Pienestä merenneidosta tulivat tutuiksi jo ennen kouluikää. Pikkutyttönä kahlasin lävitse lähes kaikki paikallisen kirjaston Neiti Etsivät, SOS- ja The Baby Sitters Club -sarjat sekä Aku Ankka -lehden vuosikerrat 1972-, taskukirjoistakin kaikki ilmestyneet. Yläasteella iski klassikkohimo, jota lievittivät muun muassa Tolkien, Brontë ja Mitchell. Sittemmin olen tullut melko kaikkiruokaiseksi kirjallisuuden suhteen; jopa runot ja näytelmät kuuluvat nykyään kavalkadiin.

Tämänhetkisiä kirjailijasuosikkejani, muutaman mainitakseni, ovat Anna-Leena Härkönen, Virnigia Woolf, J.R.R. Tolkien, Erlend Loe, Jane Austen ja Märta Tikkanen. Runopuolelta luen mieluiten Heidi Liehua, joskin tuloaan tekevät myös sellaiset nimet kuin Eeva-Liisa Manner, Eeva Kilpi ja Edith Södergran.

"Suosikkigenrejäni", mikäli ylipäänsä olen kykeneväinen niitä nimeämään, ovat historia, huumori, jännitys, fantasia ja realismi. Romanttiset teokset siinä tapauksessa, ettei loppu ole ällöttävän sokerinen ja yhtä vaaleanpunaista hattarapilveä. "Onnettomat rakkaustarinat" on se määritelmä, jota olen yleensä tässä yhteydessä käyttänyt. Scifi on minulle vierasta, eikä oikein edes kiinnosta.

Otan mielelläni vastaan lukuvinkkejä (joskin "lue tämä!! -listani" on pitkä ja loputon) sekä (eriäviä) mielipiteitä lukemistani teoksista, kunhan tekstejä alkaa karttua.