Joululoma alkoi tänään, mikä ainakin allekirjoittaneen elämässä merkitsee (lähes) täysipäiväistä omistautumista lukemiselle ja kirjoittamiselle. Taiteilen Woolfin lävitse, ja ihastuksesta (oletan sen kestävän loppuun asti, ja vielä sen ylitsekin) selvittyäni keskityn Johann Wolfgang von Goethen runoihin (suomeksi, kirjastosta ei löytynyt alkuperäisversioita, plööh), Regina Raskiin (joka on minulle aivan uusi tuttavuus) sekä Günther Grassiin, jonka teksteihin sain kimmokkeen - yllättävää kyllä - saksankurssilla viime vuonna. No, kiinnostus Goetheen on samaa perua, ja "Die Leiden des jungen Werthers" odotteleekin laatikossa aurinkoa ja kevättä.

Woolfin "Majakka" joutuu nyt kuitenkin tekemään hetkeksi tietä teokselle "El cartero no siempre llama dos veces", jonka sain espanjanopettajalta lainaan loman ajaksi. Kutkuttavaa, en ole ennen lukenut kokonaista kirjaa espanjaksi - olkoon tämä siis ensimmäinen! Yksi kirjallisuuteen liittyvä tavoitteeni kun on, että vielä joskus kykenen lukemaan Gabriel García Marquezin "Cien años de soledad" -teoksen alkuperäiskielellä - mieluiten ilman sanakirjaa.